Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Tiina Karlsson Maailmantalous, kuntaliitos ja SOTE

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Maailmantalous, kuntaliitos ja SOTE

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2024
  • 4 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Suuresti arvostamani valtionpäämies Mauno Koivisto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Ihailin ja ihailen suuresti hänen tapaansa "fundeerata" asioita ennen kuin aletaan hötkyillä suuntaan tai toiseen. Nyt kun kansakuntaa puhuttaa maailmantalous, kuntaliitokset ja Sote-soppa, kaipaan hänen fundeeraustaan erikoisen syvästi.

Vaikka Mestarin analyyttinen tapa tarkastella maailmaa on vertaansa vailla, voisimme edes hieman herätellä henkiin sellaista toimintatapaa, että mietiskellään syy-seuraussuhteita ennen kuin tehdään suuria rakenteellisia muutoksia. Eli yritetään.

Kaikki alkaa jostain ja tässä tapauksessa maailmantalouden kriisistä jota aletaan ratkoa kuntaliitoksilla. Maan hallitus on huolissaan kansallisen kilpailukyvyn puolesta, teollisuuden karkaamisesta ulkomaille, kestävyysvajeesta ja nuorison syrjäytymisestä. Maan isät ja äidit ovat huolissaan lisäksi asumisen kallistumisesta, joka on uhka työvoiman saannille. Huolta aiheuttaa myös kasvava liikenne ja ilmansaastuminen sekä kansalaisten mielenterveysongelmat, jotka ovat pahimmillaan johtaneet perhesurmiin ja kouluampumisiin.

Ratkaisujakin on tarjottu: eläkeiän nosto, yhteisöveron lasku, kuntaliitokset ja Sote-uudistus. Kuinka moneen ed. ongelmaan tarjotut ratkaisut oikeasti vaikuttavat. Ei yhteenkään väitän minä. Hetkellisesti kyllä, mutta kohta jo suo on syvempi, sillä ongelmien syyt jäävät ratkomatta.

MIKÄ ON KIRKKONUMMEN OSUUS MAAILMANTALOUDESSA?

Se voi olla hyvinkin merkittävä. Helsinkiä vaivaa asuntopula, viime vuonna siltä meni 6,4 miljoonaa kun se järjesti hotellimajoitusta asunnottomille. Asuntojonossa on 25 000 ihmistä. On täysin ymmärrettävää, että se haluaa maata johon kaavoittaa asuntoja. Sille ei riitä, että muut kaavoittaa, sillä jos Helsingillä on työpaikat, se haluaa kuntaverotkin sinne, sillä kuntavero määräytyy asuinpaikan mukaan. Ongelman ratkaisee Suur-Helsinki. Tosiasia on että Helsingin hyvä on koko kansakunnan etu. Mutta ratkaisu Helsingin asuntopulaan ei vielä ratkaise kansakunnan muita ongelmia. Niitä ratkomaan tarjotaan Sotea.

Sote-selvitys ehdottaa, että Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi muodostavat yhteisen sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon alueen. Erikseen on sitten vielä ERVAt, joissa erikoissairaanhoito hoidetaan. Kirkkonummen osalta tilanne on nykyisellään hyvä. Meillä on toimiva yhteistyökuvio Espoon kanssa, mutta erona Espooseen on että meillä pääsee lääkäriin, Espoossa lääkäriin on kuukausien jonot. Miten se, että Espoo järjestäisi meidän terveydenhuollon sekä veisi suuren osan meidän peruspalveluun varatuista rahoista parantaisi meidän terveydenhuoltoa?

Sote-selvitystyöryhmä toteaa: "vaikka päätökset tehtäisiin Espoon keskustassa terveyskeskuksia voi olla Espoon laidalla". Ilman kuntaliitosta siis Espoossa ja kuntaliitoksen kanssa voisi jopa olla jossain uuden Espoon laidalla, kenties nykyisessä keskustassamme. Sote-uudistuksen perusajatus kuitenkin on, että palveluita keskitetään niiden parantamiseksi, eli terkkareiden ja neuvolapalveluiden sijoittaminen myös laidoille ja taajamiin kumoaa sen täysin. Missä se vitsi siis piilee?

Kansakunnan ongelmat on ihan muualla kuin peruspalveluissa mutta ei niitä myöskään voi ratkaista keskittämällä palveluita suuriin yksiköihin. Päinvastoin.

Olen ihmetyksellä seurannut tätä Sote-hässäkkää. Sote-selvitystä on odotettu kuin valkoisen savun nousemista Pietarin kirkosta. Nyt se on tullut ja jokainen voi lukea sitä niin kuin haluaa ja kaivaa siitä ne asiat linjansa tueksi kuin haluaa. Minä haluan lukea sitä niin, että meidän ei olekaan pakko kurjistaa terveyspalveluitamme. Lähes 40 000:n väestöpohja antaa mahdollisuuden järjestää niitä myös itse. Poikkeuksia sallitaan myös kielipoliittisesti ja jos jossain niin kielipolitiikassa me olemme maan huippua! Sellaista asiaa ei olekaan mistä ei kielipolitiikaksi väännettäisi. Voimme kehittää omaa terveydenhuoltoamme ja jopa tienata sillä tarjoamalla Espoolle mahdollisuutta purkaa omia lääkärijonojaan. Ensi vuonna kukin saa mennä terveyskeskukseen sinne minne haluaa. Tällainen kuvio olisi myös ainoa perusteltu syy jättää nykyinen terkkari paikalleen. Muutoin sen olisi järkevämpää sijaita Jokiniityssä.

Maan hallituksen tehtävä on pelastaa Suomi ja sen kilpailukyky. He katselevat asiaa siltä kantilta ja Kirkkonummikin on tarkoitus valjastaa yhteisen hyvän palvelukseen tarjoamalla edullista maata metropolin tarpeisiin. Kuntaliitokset auttavat akuutimpaan hätään kun kestävyysvajetta torpataan palveluiden keskittämisellä. Kansakunnan kilpailukyky on kuitenkin kansalaisissa. Mitä isommat rattaat pyörii, sen helpommin yksilö jää rattaan alle. Edessä on kaksi tietä. Voimme valita sen helpomman, lakaista ongelmat maton alle ja hetken päästä havaita että koitui vain lisää ongelmia. Tai me voimme yhdessä uurastaa sen eteen, että Kirkkonummella kasvaa hyviä, innovatiivisia tulevia veronmaksajia, jotka tuntevat arvonsa yksilöinä ja pystyvät takaamaan Suomen kilpailukyvyn pitkälle tulevaisuuteen.

Jos tarkastellaan työllisyyden ongelmia, meillä Suomessa on kaksi asiaa jotka siihen vaikuttavat. Toinen huolestuttaa maan hallitusta eli edullinen maa-aines ja toisen pitäisi huolestuttaa meitä kuntapäättäjiä eli kansalaisten sivistystason ja terveyden turvaaminen. Turvaammeko kilpailukykyisen koulutuksen ja hyvät terveyspalvelut keskittämällä palvelut suuriin yksiköihin vai päinvastoin purkamalla jo keskitettyjä palveluita pienenempiin, ihmisenkokoisiin palveluihin? Kumpi turvaa kansakunnan kilpailukyvyn tulevaisuudessa?

Espoo on puutarhakaupunki kuten mekin. Tällä hetkellä sillä on 6 suurempaa keskusta ja seitsemättä suunnitellaan Niittykumpuun. Tulevan metroaseman ympärille kaavaillaan suurta asumisen ja palveluiden keskittymää. Jos Espoo ja Kirkkonummi yhdistetään, meidän keskustasta tulee Espoon kahdeksas keskus. Jos uudella isäntäkunnalla riittäisikin vielä meidän nykyisen keskustamme kehittämiseen intohimoja, miten käy muun kunnan? Kun kuntaliitoksia perustellaan palveluiden keskittämisellä, on melko varmaa että meidän nykyiset palvelut karkaavat Espoon keskuksiin kuten jo nyt on monien palveluiden kanssa käynyt. Espoossa on monia asuinalueita kuten Lähderanta, Viherlaakso, Tuomarila ym. joista puuttuvat sellaiset palvelut kuin terveysasema, neuvolapalvelut tai kirjasto. Voimme ehkä pitää keskustan uuden hienon kirjaston, joka nyt kulkee pääkirjaston statuksella mutta joka yhdistyessä muuttunee sivukirjastoksi. Hyvin vaikea on kuvitella Masalan kirjaston olevan kovin pitkäikäisen yhdistymisen jälkeen.

Hallintokin siirtynee pois kyliltä jos Espoon kanssa yhteen mennään. Kun hallinto ja palvelut siirtyvät pois keskustasta, kuka meille jää paikallisia palveluita päiväsaikaan kuluttamaan? Eläkeläisetkö? Ne jotka eivät ole palveluiden perässä lähteneet tuskin pystyvät ostovoimallaan pitämään palveluyrittäjiä tyytyväisinä.

Espoossa ei ole kunnallista musiikkiopistoa nyt joten tuskin sitä perustetaan yhdistymisenkään jälkeen. Jos joku uskalias yrittäjä ei halua yritystä perustaa lahoavaan Haga-taloon(muuta tilaa ei ole)saavat lapsukaiset tottua vähän pidempiin automatkoihin soittoharrastuksissaan. Kuinka tämä vähentää sitä paisuvaa liikennettä ja ilmastorasitusta jonka on joka tapauksessa arvioitu ainakin kaksinkertaistuvan lähivuosina? Ja kuinka paljon tämä vähentää paikallisten palveluiden käyttäjiä. Samalla reissulla voi sitten käydä hoitamassa ostokset vähän isommissa kaupoissa.

Maa halpenee länteen päin. Eli meidän maille on edullisempaa sitä asumista rakentaa. Metropolialueella on huutava asuntopula, Helsingissä 25000 asunnotonta, Espoon vuokra-asuntokanta on n. 14 500 asuntoa. Ei riitä mihinkään.
Meillä on myös nykyisellään rakennettu koko keskusta täyteen kouluja. Viime vuosina on suosittua hakeutua muiden kuntien ammattikouluihin ja lukioihin joka on johtanut siihen että omien koulujen keskiarvorajat on melko matalia. Meidän kouluihin tuleekin oppilaita muista kunnista jotka eivät ole päässeet muualle oppiin. Me tarvitsemme kipeästi vuokra-asuntoja alueelle jotta voisimme havitella tänne yrityksiä ja työpaikkoja. Jos pysymme itsenäisenä, voimme vielä itse säännöstellä sitä mikä on oikea määrä. Erilaista asumista täytyy olla oikeassa suhteessa. Espoon Westendissä ei ihan hirveästi palveluita tai työpaikkoja ole yksipuolisen asuntokannan takia. Mutta siellä ne on ihan lähellä Tapiolassa. Me emme voi toimia niin.

Minkälaiseksi meidän nykyinen kuntamme siis muodostuisi osana Espoota? Radan päässä metropolialueella? Palvelut ja hallinto siirtyneenä kauemmas mutta edullista asumista yllin kyllin metropolialueen tarpeisiin. Keskusta täynnä koululaisia päivisin. Iltaisin väki kuskaa lapsia harrastuksiin pitkin metropolialuetta. Paradoksaalista asiassa on se, että ne päättäjät jotka eniten nykyisellään vastustavat vuokra-asuntojen rakentamista kuntaan, ovat voimakkaammin viemässä meitä osaksi Espoota.

Maan hallitus siis kaavailee kuntaliitoksista ratkaisua tulevaan kestävyysvajeeseen. Metropolialueella on oikeasti ongelmia jotka vaativat ratkaisua kuten maankäyttö, asuminen ja liikenne eli ns. MAL-asiat. Kuntaministeri Virkkunen tiedostaa ettei nämä ongelmat rajojen muutoksilla ratkea mutta jos uusien kuntien päälle asetellaan vielä yksi hallinto, eli metropolihallinto, niin johan alkaa pelittää. Jos ajatellaan että pääkaupunkiseudun kunnat niputetaan muutamaksi suurkunnaksi ja päälle vielä metropolihallinto, on tasavarmaa ettei kukaan tiedä mistään mitään seuraavaan viiteen vuoteen. Se siitä kilpailukyvystä.

Olen kuitenkin sen kannalla, että metropolihallinto on järkevä malli ratkoa näitä Suomen kilpailukyvyn ongelmia. Mutta vain jos kunnat pysyvät suurin piirtein itsenäisinä. Koska maa tosiaan halpenee länteen päin, näkisin mielelläni ainakin eteläisen Siuntion osana Kirkkonummea. Yhteensä meillä on melkein 50 000 asukasta. Jos hoidetaan kuntaa hyvin, saadaan niitä lisää. Se on hyvä asukaspohja rakentaa ihmisen kokoista kuntaa, purkaa päivähoitoa, koulua ja vanhustenhoitoa pienempiin yksiköihin ja tehdä sitä kautta oma osuutemme kansakunnan kilpailukyvyn eteen.

0

Tiina Karlssonin löytää helpoiten omistamastaan kulttuurikahvila Babylonista. Yrityksen lisäksi hän huolehtii neljästä lapsesta. Tiina Karlsson on ehtinyt toimia aktiivisesti Kirkkonummen Yrittäjissä (pj 2009) ja Kide ry:ssä (vpj. 2008). Lisäksi hän harrastaa maalaamista ja musiikkia. Tällä hetkellä Tiina Karlsson vihreä valtuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.

Kommentit

  • Vieras
    Anonyymi maanantai, 25 maaliskuu 2013

    Viherlaaksossa on terveysasema, neuvola sekä kirjasto. Lähderannassakin neuvola.

  • Vieras
    Anonyymi 2 maanantai, 25 maaliskuu 2013

    Ja Laaksolahdessa Lähderannan vieressä on kirjasto ja Tuomarilan perheet käyttävät Suvelan lastentalon palveluita. Eli kyllä aika joka kolkassa Espoossa on nyt palveluita. Kirkkonummeltahan ne on viety ja keskitetty suurin osa keskustaan. Esim. Neuvolapalveluita oli ennen huomattavasti useammassa yksikössä ja lähempänä ihmisiä ennen. Silloin kun asukasmääräkin oli huomattavasti pienempi.

  • Tiina Karlsson
    Tiina Karlsson maanantai, 25 maaliskuu 2013

    Kiitos oikaisusta. Hieniosti tehty Espoollta. Ovat parantaneet palveluita siitä kun sieltä muutin. Toivottavasti sama tapahtuu Kirkkonummella.

  • Vieras
    Jari keskiviikko, 27 maaliskuu 2013

    On selvä, kuten Tiina kirjoittaa, että osana Espoota menetämme itsehallinnon. Sekä Porkkalan että Upinniemen hienot ja laajat metsäalueet ovat kohta täynnä asutusta ...vrt Espoon ranta-alueet. Eikä Espoo juurikaan tuo hyvinvointia Pohjois-Kirkkonummelle - vrt. Espoon pohjois-osa.

    Vihreän aatteen mukaan ainoa tapa joten kuten säilyttää Kirkkonummen luonnonläheisyys on pyrkiä yhteen Siuntion ja Inkoon kanssa. Lienee ilmeistä että johtavat puolueemme kokoomus kuitenkin vetää Espoon puolta.

Kirjoita kommentti

Vieras torstai, 27 heinäkuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.036 sekunnissa.