Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Tiina Karlsson Luodaanko markkinoita vai tuetaanko yrityksiä

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Luodaanko markkinoita vai tuetaanko yrityksiä

aiheena Talous
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1905
  • 8 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Tämän vuoden alussa oli Hesarissa (3.1.13) mielenkiintoinen artikkeli, jossa pohdittiin talousjournalisti Clive Crookin oppeja. Crook kirjoittaa nykyisin kolumnejaan Financial Timesissa, mutta oli pitkään toimittajana myös The Economistissa. Keskeisintä hänen "talousajattelussaan" on, että talouspolitiikassa on tekoja, jotka ovat "pro business" eli yritysmyönteisiä ja tekoja, jotka ovat "pro market" eli markkinoita luovia.

Yritysmyönteinen politiikka kuuntelee yrityksiä tarkasti, ainakin osaa niistä. Niiden olemassaoloa ja kasvua tuetaan erilaisin investointi- ja elinkeinotuin. Taustalla on ajatus, että näin saadaan työtä ja verotuloja. Ajatus on kaunis, mutta ei kestävä. Lopulta tällainen politiikka syö yrityksen kilpailukyvyn. Näin kävi meidän metsäteollisuudellemme ja näin kävi Nokialle. Crookin ajatukset nousevat mieleeni nyt kun meillä kotimaassa on tapaus nimeltä STX Finland.

Olen ehdottomasti "pro market"-linjalla. Ja kun sille tielle lähtee, on sitä johdonmukaisesti seurattava, kirpaisee kuinka kovaa tahansa. Totuus on kuitenkin sellainen, että maailma on ainaisen rakennemuutoksen kourissa. Silloin kun höyrylaivat tulivat, kaatuivat perinteiset varustamot, jotka käyttivät purjeita. Toimivat markkinat luovat kuitenkin tarpeita, jotka synnyttävät uusia innovaatioita, uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. On hyväksyttävä, että yrityksilläkin on elinkaarensa. Toki siihen voi vaikuttaa huolehtimalla uudistumiskyvystä, mutta sen on yrityksen asia, ei yhteiskunnan.

No mitä tällainen markkinoita luova politiikka sitten voisi olla? Mitä se voisi olla meillä Kirkkonummella?
Markkinoita luodaan huolehtimalla siitä, että yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla asiakkaista. Yhtä alaa ei tueta toisen kustannuksella. Se yritys, joka saa tukia pystyy maksamaan parempia palkkoja ja muita etuja, joten reilu kilpailu työvoimasta ei ole mahdollista. Koska menestyvän yrityksen pääoma on työntekijöissä, on peli jo tässä vaiheessa jos ei menetetty niin kivuliasta kuitenkin. Ammattiliitot huolehtivat siitä, että tuettujen yritysten palkkataso ulotetaan koko rintamaan ja tämä viimeistään rajoittaa tukea saamattomia yrityksien kasvamista. Eli tuet pois ja peli reiluksi.

Paikallisesti tämä voisi tarkoittaa, että peli pidetään reiluna huolehtimalla siitä, että yksikään yritys ei joudu kohtuuttomasti kärsimään kunnan toimien vuoksi. Jos joskus joudutaan teitä auki repimään, tehdään kaikki voitava, jotta vahingot jäävät vähäisiksi ja lyhytikäisiksi. Huolehditaan parkkipaikoista ja sujuvasta liikenteestä, sekä julkisesta että yksityisestä. Kaavoituksessa kuunnellaan myös alueen yrittäjiä ja ennen kaikkea, suunnitelmat tehdään pitkällä tähtäimellä eikä valtuustokausien mittaisiksi.

Alueen johdonmukainen kehittäminen on parasta markkinoita luovaa politiikkaa. On esimerkiksi tärkeää kartoittaa kuinka monta keskusta yhteen kuntaan on mahdollista tehdä ilman että niiden palvelut syövät toinen toisensa. Sitten pysytään siinä. Huolehditaan julkisen sektorin palveluiden tasosta, jotta muuttovoitto pysyy plussalla. Nykyisin kun koulushoppailu on trendikästä, opetussektorin tulee olla hyvässä kuosissa. Huolehditaan, että kaavoitetaan keskustoja niin tiiviiksi, että yritykset tukevat toinen toisiansa eivätkä ole hajallaan, mikä vie asiakkaat muualle. Huolehditaan, että alueen asukkaiden arki on sujuvaa ja mielekästä ja juhlaankin on silloin tällöin mahdollisuus. Kuunnellaan, mitä alueen yrittäjillä on sydämellään, samoin kun kuunnellaan muitakin väestöryhmiä. Huolehditaan yleisestä viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Muistetaan, että yritykset tulevat aina sinne missä on toimivat markkinat, ei päinvastoin!

0

Tiina Karlssonin löytää helpoiten omistamastaan kulttuurikahvila Babylonista. Yrityksen lisäksi hän huolehtii neljästä lapsesta. Tiina Karlsson on ehtinyt toimia aktiivisesti Kirkkonummen Yrittäjissä (pj 2009) ja Kide ry:ssä (vpj. 2008). Lisäksi hän harrastaa maalaamista ja musiikkia. Tällä hetkellä Tiina Karlsson vihreä valtuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.

Kommentit

  • Vieras
    Perhe Kirkkonummelta perjantai, 11 tammikuu 2013

    Artikkelissa puhutusta Kirkkonummen keskustan hajaantumisesta on puhunut jo moni kuntamme poliittikko aikaisemminkin (arkkitehteja taitavat olla). Hyvä, että nyt yrittäjätkin alkavat huomaamaan tämän asian.
    Asiakas näkökulmasta Kirkkonummen keskusta on levällään. Esimerkki: haluan käydä Prismassa ruokakaupassa, mutta olisihan se kiva käydä myös Citymarketilla olevassa cafe Babylonissa perheen kanssa. No.. eipä tule käytyä. Prismalta Citymarketille ei ole joustavaa kävely-yhteyttä ja autollakin joudut kiertämään, pakkaamaan perheen autoon jne. Joten ruokaa kun on saatava, jää kaffettelut väliin. Poliittikkojen ja yrittäjien kannattaisi ehdottomasti ajaa ja nopeasti kävely-yhteyttä Prismalta Citymarketille.
    Sama esimerkki voidaan rakentaan kaikkien niiden muiden Kirkkonummen keskustojen eli tori, Aseman aukio, Prisma, kauppakeskus Kirsika välille. Yhdessä kerrallaan tulee käytyä tai ajettua Tapiolaan tai Isoon Omenaan suoraan. Valitettavasti.
    Kirkkonummen keskusta ei tule koskaan olemaan hyvä paikka yrittämiselle, ennen kuin jo tehdyt vahingot korjataan. Nyt puhun siis sellaisesta yrittämisestä, johon pitää saada asiakkaat sisälle esim. kaupat, kahvilat jne. Toivottavasti ei tehdä vielä yhtä virhettä ja rakenneta tätä isojen kauppojen keskittymää. Energia ja rahat kannattaisi suunnata keskustan korjaamiseen ja rakentaa aito keskusta Kirkkonummelle tekemällä käynnin nykyisten 4
    Nyt yrittäjät olisin erittäin tarkkana uuden "ison kaupan keskuksen" tulon kanssa. Se on jälleen yksi uusi "keskusta" Kirkkonummelle. Espoosta ei tasan kukaan tule tänne ko.ostoksille ja Kirkkonummelaiset hajaantuvat entisestään. Aika ei lisäänny perheissä, vaan aina valitaan joku paikka jossa käydä. Työpaikkoja toki tulisi lisää, mutta niitä varmasti saataisiin rakentamalla esim. toimistalo tai vastaava. Kaava-asia taitaa olla jo aika pitkällä, toivottavasti joku vielä tekisi jotain.

    Kirkkonummen keskusta ei tule koskaan olemaan hyvä paikka yrittämiselle, ennen kuin jo tehdyt vahingot korjataan. Nyt puhun siis sellaisesta yrittämisestä, johon pitää saada asiakkaat sisälle esim. kaupat, kahvilat jne. Toivottavasti ei tehdä vielä yhtä virhettä ja rakenneta tätä isojen kauppojen keskittymää. Energia ja rahat kannattaisi suunnata keskustan korjaamiseen ja rakentaa aito keskusta Kirkkonummelle tekemällä käynnin nykyisten 4 keskustan välillä aidosti helpoksi ja esteettömäksi. En tiedä onko tämä enää edes mahdollista, fiksummat varmasti tietävät.
    Juuri näin kuin blogin pitäjäkin sanoi: yritykset tulevat sinne missä on toimivat markkinat, lisäisin vielä sanan: yritykset tulevat ja pysyvät siellä missä on toimivat markkinat.

    Tämän mielipiteen tarjosi tavallinen Kirkkonummelainen perhe.

  • Vieras
    Perhe Kirkkonummelta perjantai, 11 tammikuu 2013

    Ja yllä oleva teksti meni näköjään jaottelultaan sekaisin. Toivottavasti siitä saa kuitenkin "punaisen langan" poimittua.

  • Jaana Andersin
    Jaana Andersin lauantai, 12 tammikuu 2013

    Olen samaa mieltä Tiinan ja kommentoijan kanssa. Lisäisin vielä, että asiakkaatkin tulevat sinne missä on toimivat markkinat. Yritystuet ovat vähän kuin EU-tuet. Jos käy katsomassa mihin tukia on annettu, niin sieltä löytyy hanketta ja projektia sun muuta, jotka eivät koskaan ole johtaneet yhtään mihinkään käytännön toimiin ja on vain luotu hetkeksi keinotekoinen projekti, joka on saanut tukea EU:lta työllistääkseen projektin ajaksi jonkun henkilön. Mitään lisäarvoa tuella ei ole saatu. No onhan sekin tapa työllistää ja kuka maksaa nämä pilipalihankkeet? Sinä, minä ja kaikki EU:n veronmaksajat. Korostan kuitenkin, ettei joku vääräleuka taas lohkaise jotain asiantonta, että on siellä tietty ihan asiallisiakin hankkeita. Jokainenhan voi itse käydä totemassa asianlaidan vaikka Eurasta 2007-2013, EU:n rakennerahasto, https://www.eura2007.fi Yritystuista on tässä tullut ihmetelleeksi jo vuosia, että miten on mahdollista, että yritys saa vaikka Tekesiltä tai muualta miljoonatukia yritystoiminnan kehittämiseen ja parin vuoden kuluttua työpaikat on kehitetty Aasianmaille ja mitään takaisinmaksuvelvoitetta ei ole, eikä sanktiota. Kaikki yritystuki, oli se sitten mitä tahansa vientitukea tms., pitäisi kohdistua siihen, että saadaan luotua lisää suomalaisia työpaikkoja ja verotus pysyisi Suomessa.

  • Vieras
    Maija Lounamaa sunnuntai, 13 tammikuu 2013

    Pari faktaa soppaan mukaan:
    1) Kulku- ja fillariyhteyttä Prisman ja Kirkkolaakson/Sittarin välille on jo pitkään suunniteltu, se on kaavoissa olemassa ja YT-lautakunnassa on konsultilla teetetystä (ansiokkaasta) vaihtoehtoselvityksestäkin paras malli valittu - enää tarvitaan vain päätös ja hanke budjettiin - aika hiljaista on kuitenkin ollut.
    2) Uutta "isoa kauppakeskusta" eli Ikilänporttia koskevia hankkeita on parhaillaan vireillä yhtäaikaisesti kolme kaavahanketta ja ympäristölupa:
    - Maakuntakaavan 2-vaiheen uudistus, jossa esitetään Inkilänportin "donitsin" (= tilaavaativan kaupan keskittymä)rakennusoikeuden alentamista 100 000 kerrosneliöstä 75 000:een ja HUOM jota YT-ltk ja kunnanhallitus lausunnoissaan juuri päätti vastustaa.
    - Osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet perustuvat vielä voimassa olevaan maakuntakaavaan.
    - Asemakaava osalle aluetta n. 50 000 kerrosneliölle.
    - Ympäristölupaa haetaan - siis ennen minkään näistä kaavoista vahvistumista - suunnitellun markettialueen louhinnalle, joka on huomattavasti laajempi kuin voimassa oleva yleiskaava (ja siten peruuttamattomasti hävittäisi laajan viheralueen rakennettiinpa sinne koskaan mitään tai ei ja samalla uhkais vakavasti viereisen riistasillan toimivuutta ja viherkäytävän säilymistä riittävän leveänä.)

    Ei ihan kuulosta valtaa pitävien päättäjien taholta sellaiselta yrittäjäystävälliseltä toiminnalta, jota Tiina peräänkuuluttaa - eikä oikein taida olla tavallisten kuntalaistenkaan edun mukaista.

  • Vieras
    Matkustelija lauantai, 26 tammikuu 2013

    Tuetaanko yrityksiä ? Joten kummallinen kysymys kun kuluttajat omasta mielestään tukevat yrittäjiä jo liikaakin. Yksi esimerkki tukemiseta tässä. Matkustelin itsenäisyysviikolla Berliinissä ja kävin paikallisessa Lidlissä ostamassa itselleni miesten aluspaidan. Paketissa oli kaksi paitaa ja paketin hinta oli 3,56 €. Tällä viikolla sama paitapaketti ilmeistyi Kirkkonummen Lidliin hintaan 5,99 €. Paidat oli valmistettu Tsekissä eli samasta tuotteesta oli kyse. Milestäni tämä 2,43 € on suoraan kuluttajan tukea Suomalaiselle yrittäjälle. Onko tämä 2,43 € ymmärrettävä niin että se on suoraan yrityksen voittoa kun Berliinissäkin tuote oli normaalihintainen. Vai miten tämä on käsitettävä ?

  • Vieras
    Been there, done that lauantai, 26 tammikuu 2013

    Tuo 2,43€ ei mene suomalaiselle yrittäjälle. Suomen Lidl on täysin saksalaisen Lidl:n omistuksessa. Kyse on markkinoiden tehottomuudesta johtuvasta erosta.

    Tehottomuus taas johtuu suoraan siitä, että meillä on vain kaksi suurta keskusliikettä, Kesko ja SOK, jotka markkinoita hallitsevat. Lidl on näiden keskusliikkeiden kanssa samoilla markkinoilla kilpaileva, ja heidän hinnoittelunsa seuraa niitä. Jos Kesko ja SOK paloiteltaisiin tai markkinoille saataisiin edes kolmas kunnolla kilpailuun osallistuva taho, hinnat olisivat halvempia. Tällä mekanismilla se toimii Saksassa ja muuallakin Euroopassa. Suomessa mekanismi ei toimi, kun keskinäisiä kilpailijoita on vain kaksi ja naapurilta voi aina käydä katsomassa hinnat.

  • Vieras
    Matkustelija lauantai, 26 tammikuu 2013

    Niin mutta mitan Lidli on Suomessa tajunnut sen että suomalisilta tyhmiltä kuluttajilta kannatta ottaa lähes tuplahinnan tuottesta, josta päämarkkina-alueelta euroopassa ei saa sitä hintaa. Sissänostohinta Lidlille on varmaankin sama Tsekkiläisestä tuotteesta, eikä kuljetuskustannuksetkaan selitä moista hinnaneroa.Se että Lidlin myymälöitä avataan Suomessa tuhka tiheään, kuvastaa sitä että investointia on pakko tehdä jotta saadaan poistoja. Edellisessä kommentissa mainittu tehottumuus varmaankin selittää omalta osaltaan siitä Suomalaisten yrittäjien ylihinnoittelua. Mietin joskus sitä skennaariota että jos joskus Suomen itäraja olisi avoin, kuten Euroopassa on monen maan kohdalla. Mitenhän Suomen yrittäjät sitten pärjäisivät hinnoittelussaan.

  • Vieras
    mammapia perjantai, 08 helmikuu 2013

    6 euroa kahdesta paidasta, eihän sillä saa edes kangasta ostettua niihin -Sanoo pienituloinen naisduunari. Kuljetus Tsekeistä Suomeen tekisi euroissa mitä verrattuna kuljetus Berliiniin? Huh huh. Sääliksi tässä käy joka tapauksessa sitä jonka pitäisi elantonsa noilla hinnoilla ansaita.

    Kukkaruukusta asiaan. Yritykset tulkoot markkinoiden tykö.

Kirjoita kommentti

Vieras maanantai, 26 kesäkuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0372 sekunnissa.