Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Olli-Pekka Myllynen Lesken oikeus asuntoon muttei asunnonvaihtoon - testamentti joka kotiin

Olli-Pekka Myllynen / Andoms Lakiasiat

Olli-Pekka Myllynen on Andoms Lakiasiat -lakiasiaintoimiston päävastuullinen lakimies. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisista asioista. Olli-Pekka Myllynen on toiminut paitsi johtavissa lakimiestehtävissä, myös mm. tuomaria vastaavana tuomioistuimen jäsenenä markkinatuomioistuimessa sekä työsuhdekeksintölautakunnassa.

Lesken oikeus asuntoon muttei asunnonvaihtoon - testamentti joka kotiin

aiheena Oikeus
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 11311
  • 7 kommenttia
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Niin kuin moni tietää, olen antanut maksutonta oikeudellista neuvontaa kevätkauden ajan Kirkkonummen pääkirjastossa. Neuvonta jatkuu syksyllä. Yksi ongelma on neuvontailloissa noussut ylitse muiden:

"Jäin leskeksi tässä joku vuosi sitten. Ei, meillä ei ollut testamenttia. Me emme tehneet sitä, koska ei meillä ole kuin tavallinen omaisuus, omakotitalo/rivitalohuoneisto. Kyllä, me omistimme sen yhdessä. Ei, me emme ole tehneet perinnönjakoa, se kun on niin vaikeaa ja raskasta. Minä sanoin perunkirjoituksessa haluavani jäädä asumaan kotiin, ja siinä minä nyt olen. Nyt vaan talonpito on käymässä liian raskaaksi. Haluaisin myydä talon, mutta se ei näköjään olekaan niin yksinkertaista."

Ei ole, ei. Perintökaaressa (tarkemmin perintökaaren 3 luvun 1a §:ssä) turvataan kyllä lesken oikeus asuntoon, eli leskelle oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos lesken varoihin ei kuulu hänelle sopivaa asuntoa. Ongelmana vain on, että tämä oikeus on tarkoitettu väliaikaiseksi järjestelyksi - se antaa leskelle aikaa järjestää asioitaan niin kauan kuin hän haluaa. Tämä lainkohta - tai mikään muukaan - ei anna leskelle oikeutta myydä asuntoa ja ostaa tilalle itselleen sopivampaa. Leskellä on vain hallintaoikeus, ja se ei anna oikeutta luovuttaa, siis myydä, pantata tai lahjoittaa asuntoa. Hallintaoikeus tarkoittaa vain oikeutta pitää hallussa. Tavallaan tämä on loogista, koska leski ei kotia itse omista. Kodinhan omistaa leski (useinmiten) vain puoleksi, ja puolison kuolinpesä sen toisen puolen.

Kuolinpesä voi myydä asunnon yhdessä lesken kanssa vain, jos pesän osakkaat ovat yksimielisiä kaikista myyntiin liittyvistä asioista: myydäänkö itse vai otetaanko kiinteistönvälittäjä, kuka kiinteistönvälittäjä otetaan, millä hinnalla myyntiä yritetään, entä jos pitää laskea hintaa jotta saadaan tarjouksia, hyväksytäänkö tuo tarjous vai tehdäänkö vastatarjous, millä hinnalla tehdään vastatarjous, milloin asunto luovutetaan, tehdäänkö kaupat? Joka asiasta on oltava yksimielisyys, koska pesä päättää asioista vain yksimielisesti.

Entä mitä tehdään kun asunto on myyty: minkälainen asunto ostetaan, vai ostetaanko sittenkään ollenkaan - voihan leski mennä vuokralle, niin saadaan omia lainoja lyhennettyä... Saadaanko yksimielinen päätös aikaan? Niinpä, leskellä ei ole mitään lakisääteistä oikeutta vaatia itselleen uutta asuntoa kuolinpesältä. Jos lesken oma osuus riittää uuteen asuntoon, hyvä. Näin vain on harvemmin.

Lesken oikeus asuntoon ulottuu vain puolisoiden yhteiseen kotiin, muuhun lesken kodiksi sopivaan jäämistöön kuuluvaan asuntoon, tai sen sijaan tulleeseen asuntoon. Ellei perikunta pääse yksimielisyyteen asunnon ostamisesta, leski on pulassa.

Mutta jos perilliset ostavat uuden asunnon, se on tullut entisen sijaan, ja asumisoikeus jatkuu.

Jos kyse on avioparista, joista toisella on lapsia aikaisemmasta avioliitosta, tai välit eivät ole kovin läheiset, yllätyksiä voi olla tiedossa. Siinä vaiheessa kun leski on luopumassa vanhasta kodista siksi etteivät voimat enää riitä sen hoitamiseen, ei kaivata yllätyksiä.

Suurimmat ongelmat näyttävät syntyvän nuorten leskien kohdalla, sillä he ovat usein jatkamassa omaa elämäänsä vilkkaammin kuin vanhat. Tämä vilkkaus saattaa tarkoittaa uutta työtä, uutta asuinpaikkaa ja joskus myös uutta kumppania. Usein muut kuolinpesän osakkaat suhtautuvat vierastaen lesken uuteen kumppaniin, eivätkä halua olla järjestämässä tämän asuntoa, vaikka leski niin haluaisikin.

Miten tilanteesta selvitään: itkemällä, jos maito on jo maassa. Ellei sovintoon päästä, aika vähän on tehtävissä. Ennen asunnon myyntiä voi tietysti tehdä sopimuksen uuden asunnon hankkimisesta leskelle, jos kaikki pesän osakkaat suostuvat. Mutta entä jos joku osakkaista on vaikeuksissa omien velkojensa kanssa? Silloin ei sopimusta taida syntyä.

Kaiken tämän voi kuitenkin välttää etukäteen. Jos haluatte itse päättää leskenä omasta asumisestanne, tehkää asunnonvaihto huomioiva testamentti, kun molemmat ovat vielä elossa! Silloin ei pesän osakkaiden suostumusta tarvita enää myöhemmin.

Usein testamentti tehdään perintöverojen minimoimiseksi tai lasten puolisoiden avio-oikeuden poissulkemiseksi, mutta oikeanlaisena se pelastaa tältäkin pulmalta. Ellei sitten kyse ole perillisen pesän osuuden ulosmittauksesta ja siihen liittyvästä luovutuskiellosta. Vouti ja verottaja kun ottavat omansa lähes aina.

0

Olli Myllynen on Andoms Lakiasiat -lakiasiaintoimiston päävastuullinen lakimies. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisista asioista. Olli-Pekka Myllynen on toiminut mm. tuomaria vastaavana tuomioistuimen jäsenenä markkinatuomioistuimessa sekä työsuhdekeksintölautakunnassa.

Kommentit

  • Vieras
    kaarina rantala tiistai, 28 tammikuu 2014

    Äiti ja isä ovat asuneet erossa jo pitkään ja isällä on uusi perhekin. ovat kuitenkin muodollisesti naimisissa. ystäväni äiti on nyt todella sairas ja hän asuu äidin asunnossa hoitaakseen häntä. isä on ilmoittanut että heti äidin kuoltua hän häätää ystäväni pois ja muuttaa asuntoon perheineen. onko se niin yksinkertaista? eihän talo ole edes heidän yhteinen kotinsa. eikä isä peri kuin puolet äidin omaisuudesta? eikö se paina yhtään että ystäväni on ainoana saattohoitamassa äitiä ? hänellä on äidin huonosta kunnosta surullinen olo muutenkin tällaista ei enää tarvitsisi..

  • Olli-Pekka Myllynen
    Olli-Pekka Myllynen keskiviikko, 29 tammikuu 2014

    Kysymyksestäsi puuttuu olennaisia tietoja, jotta siihen voisi antaa muuta vastausta kuin että asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Julkinen verkkosivu ei kuitenkaan ole paras paikka käsitellä yksityisiä asioita.

    Annan maksutonta neuvontaa Kirkkonummen pääkirjastossa mm. tämäkaltaisiin kysymyksiin torstaisin klo 19-20, mutta neuvontaan on varattava aika etukäteen joko käymällä kirjaston info-tiskillä tai soittamalla kirjastoon numeroon 09 2967 2467 .

    Aina on myös mahdollista varata yksityinen (maksullinen) neuvontatapaaminen myös muuhun aikaan nurerosta 040 586 7005. Hinta ja muut tiedot selviävät toimistoni verkkosivuilta, johon linkki on yllä esittelylaatikon tekstissä. (Tähän ei voi linkkiä laittaa)

  • Vieras
    Ilkka Koho maanantai, 09 kesäkuu 2014

    Äidilläni on hallintaoikeustestamentti. Kuolinpesä on yksimielisesti ostanut uuden asunnon entisen suuremman tilalle. Asunto on äitini ainoa omaisuus. Purkautuuko lesken asumisoikeus, mikäli yksi rintaperillisistä haluaa oman osuutensa ja näin ollen asunto olisi pakko myydä?

  • Vieras
    Aatos Matala tiistai, 11 marraskuu 2014

    Ei purkaudu? Perintökaaren 12. luku, 8 pykälä sanoo: "Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta." Ennakkotapausten valossa leski hallitsee myös seuraavaa asuntoa, joka ostetaan lesken hallitseman asunnon tilalle. Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimusten edelle. Kuolinpesän velkojien oikeus menee kuitenkin lesken oikeuksien edelle, joten asunto voidaan joutua myymään, jos kuolinpesän velkojen hoitaminen sitä edellyttää.

  • Vieras
    yksin jäänyt tiistai, 21 heinäkuu 2015

    "Ongelmana on vain että tämä oikeis on tarkoitettu väliaikaiseksi järjestelyksi". Tai "voihan leski mennä vuokralle niin saadaan omia lainoja lyhennettyä."
    Ehdotan , että leski laitetaan lasten omassa kodissa siivouskomeroon ja sinne se kaukalo johon ruoka tuodaan , pois silmistä .Oppivathan lapsenlapsetkin sitten kuinka isoäitiä tai isää pitää kohdella ja sitten myös omaa äitiä tai isää kun toinen heistä kuolee!
    Tuolla kohtelulla hän tuskin elää viikkoa kauempaa ja saadaan sitten niitä lainojakin lyhennettyä.
    Anteeksi vaan Olli-Pekka Myllynen mutta artikkelisi oli mielestäni töykeä !Eikö olisi voinut inhimillisemmin kertoa asiaa, ja pitääkö meidän isovanhempien varautua omien lasten taholta tuoillaiseen kohteluun .Kuinka usein tälläista tapahtuu.Minne ovat kadonneet perhesiteet. rakkaus läheisiin ja tillle tullut ahneus. Isovanhemmat ovat väittäisin hyvin useissa tapauksissa olleet hyvällä ja auttavalla tavalla lastensa ja lastenlastensa elämässä tukena.Ansaitsemmeko tylyn ja kylmän kohtalon silloin kun toinen meistä on kuollut.Tuleeko lapsistamme kiiluvasilmäisiä petoja heti kun toinen meistä on laskettu hautaan.?!

  • Vieras
    Mietteliäs sunnuntai, 25 lokakuu 2015

    Hei onko leskellä oikeus ottaa uusi puoliso asumaan kuolinpesän asuntoon kun sitä ei ole vielä jaettu perillisten kesken? Tarvotaanko myös
    Lasten suostumus tähän että uusi puoliso saa muuttaa sinne?

  • Vieras
    Pekka Puupää maanantai, 09 marraskuu 2015

    Olen asumuserossa vaimoni kanssa ja olen lunastanut hänen osuutensa yhteisenä käytetystä kodista. Hän muutti muualle. Omaisuus jaettu. Meillä on myös kaiken poissulkeva avioehto.
    Itse olen myynyt entisen kodin ja ostanut uuden, johon muutin. Nyt harkintavaiheessa olemme kuitenkin päätyneet palaamaan yhteen.
    Jos emme eroakaan, syntyykö vaimolleni asumis- tms. oikeus? Minulla on yksi lapsi entisestä avioliitosta, ei testamentteja tms.
    Toinen kysymys: jos eroamme ja jäämme kuitenkin yhteen asumaan, syntyykö silloin ko. oikeus, vai sovelletaanko silloin mitään lakia?
    Ja kolmas: voiko hän halutessaan luopua etukäteen mahdollisesta tulevasta asumisoikeudestaan, jos minä kuolisinkin ennen häntä.

Kirjoita kommentti

Vieras maanantai, 20 marraskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0362 sekunnissa.