Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Jaana Andersin Kritiikin lähteillä - lähdekritiikki tiedonhaussa

Tietotekniikka yhteiskunnassa

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Kritiikin lähteillä - lähdekritiikki tiedonhaussa

aiheena Uncategorized
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2249
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

 

nainenjakirjat

Silloin kun minä olin pieni, tietosanakirjakauppiaat kiertelivät ovelta ovelle myymässä usein monikymmenosaisia isoja ja painavia tietosanakirjoja. Ne olivat juhlavia kirjoja, joista haettiin tietoa vaikka koulun maantiedon tehtäviin, etsittiin pääkaupunkeja, eri maiden elinkeinojakaumia tai vain luettiin huvikseen.

Kenellekään ei juuri tullut mieleenkään epäillä, etteikö tietosanakirjojen tieto pitäisi paikkaansa. Harhaanjohtava tieto olisikin saattanut olla kohtalokasta opiskelun kannalta ja kirjan kustantajille, sillä tietokirjojahan kustansivat vain kustantamot, jotka tarkistivat tietojen oikeellisuuden.

Nyt tieto haetaan netistä, jota kukaan ei oikeastaan valvo. Kirjoittaminen on iisiä, vaivatonta ja tulosta yhtä syntyy nopeasti kuin astioiden tiskaaminen, ei siinä ehdi edes ajatella mitä tuli kirjoitettua. Pari kivaa kuvaa täydentämään tekstiä ja klik Lähetä ja se on siellä. Netissä, koko maailman luettavana! Pois et saa kuin tosi hyvällä tuurilla.


 

 

Lähdekritiikillä tarkoitetaan tiedon todenperäisyyden tunnistamista. Onko tieto uskottavaa, totta tai onko löydetty tieto vain osa totuutta, josta onkin ehkä harhaanjohtamistarkoituksessa jätetty merkittävä osa pois.

Kuinka usein etsiessäsi tietoa netistä, olet tarkistanut tiedon paikkansapitävyyden? Onko löytämäsi tieto ollut käyttökelpoista vai oletko huomannut löytäneesi asialliselta kuulostavaa huuhaata?

Onko väärä tieto kirjoitettu vahingossa tietämättömyyttään vai tarkoituksella, sitä ei kukaan muu tiedä kuin kirjoittaja. On hyvä osata erottaa toisistaan kirjoittajan henkilökohtaiset, subjektiiviset kokemukset itsestään sellaisesta, joka voidaan varmentaa. Esimerkiksi väittämä, että on peruspositiivinen on henkilökohtainen kokemus itsestä tiedosta, kun taas esimerkiksi kirjoittajan kertoessaan olevansa lääkäri, se on helppo varmentaa.

Netti on täynnä sivustoja, blogeja ja erilaisia keskusteluryhmiä, jonne kuka vain voi kirjoittaa mitä vain, ainakin periaatteessa ja kun lukee noita palstoja, niin tuleehan sitä miettineeksi usein mitä ihmisten mielissä oikeastaan liikkuu. Mikäpä se olisi tässä minunkin nyt sohvalla löhötessä kirjoitella mitä päähän pälkähtää, vähän provosoidakin tai kirjoittaa jonnekin palstalle huuhaavastauksia kiusantekomielessä ja katsoa miten muut reagoivat. En sitä kuitenkaan tee, koska olen en halua kiusata ketään tai olla ilkeä, ei ole tarvetta harhauttaa ketään.

Pikemminkin saatan joskus tietoa etsiessäni tuottaa tietoa, vastata jollekin asiassa, josta minulla on varmasti oikeaa tietoa. Olen itsekriittinen, en edes uskalla kirjoittaa asiasta, josta en ole täysin varma.

Luotettavan tiedon tunnusmerkkejä voivat olla (huomaa sanamuoto voivat olla)

  • Avoimuus, kirjoittajan nimi ja mahdollinen yritys tai yhteystiedot ovat selkeästi näkyvillä
  • Mitä tietoja kirjoittajasta tai yrityksestä löytyy
  • Mistä kirjoittajan tieto on peräisin
  • Onko kirjoituksen ajankohdasta tietoa, voiko se olla vanhentunutta
  • Domaineista .fi on edelleen kohtalaisen luotettava, koska se myönnetään vain suomalaiselle yritykselle ja on helpommin selvitettävissä kuka on sivujen takana (joskin yrityksen sivuilla voi olla virheellistä tai vanhentunutta tietoa, tai myös suomalainen voi tarkoituksella johtaa harhaan vaikka myydessään tuotteita keksimällä tueksi epämääräisiä tutkimuksia)

Hienot sivut ja sujuvasti kirjoitettu teksti ei ole välttämättä luotettavuuden tae. Ammattimainen tai vähemmänkin ammattimainen rikollinen kyllä osaa harhautuskeinot, eikä tarvitse olla edes rikollinen, kun voi erilaisista syistä tuottaa väärää tietoa.

Miksi sitten joku tahtoo tahallaan harhauttaa lukijaa? Voi olla kyseessä kiusanteko, esimerkiksi politiikassa harrastetaan tätä paljon. Mustamaalataan poliittinen kilpailija tai yritykset yrittävät mustamaalata kilpailijansa, mikä on aika tyhmää, koska jos ei pärjää omilla ansioillaan, miksi sitten ylipäänsä on mukana.

Nettikiusaamisella ei tunnu olevan rajoja, yritetään purkaa omaa pahaaoloaan (vain luuserit kiusaavat) iskeä kohteeseen tarkoituksella aiheuttaa vähintään mielipahaa, mutta joka voi jopa johtaa kohteen vakavaan sairastumiseen ja kuolemaan. Varsinkin nuorten vielä kehittymässä olevien tyttöjen ja poikien kohdalla netissä kirjoittelu voi haavoittaa pysyvästi. Joku voi myös yrittää lobata jonkin asian puolesta, muokata asenteita, mikä ei tietysti aina ole huono asia, esimerkiksi www. kannissaoletaalio.fi.

Opetin kerran mikrotukihenkilöitä ja tarkastellessani koetehtäviä tulin googlettaneeksi usein oppilaan vastauksia fraaseina (laitetaan lauseet heittomerkkien sisään, jolloin hakukone etsii sivut, joissa sanat samassa järjestyksessä ja muodossa) ja pahimmillaan vastaukset saattoivat olla kopioitu netistä niin, että kokonaisia sivuja oli kopioitu vastaukseksi ja aiheen sivusta. Toisiasanoen vastattu oli, mutta väärään kysymykseen.

Sitten kun vihdoin sopivaa tietoa löytää, tiedon hyödyntämisessä kannattaa aina muistaa tekijänoikeudet, vähintään voi soittaa sivun ylläpitäjälle ja kysyä lupaa käyttää omissa projekteissaan löytämäänsä tietoa, ettei pian löydä itseään raastuvasta luvattomasta käytöstä syytettynä.

Jos nyt tekee mieli kirjoitella nettiin huijausvastauksia tai muuta asiatonta, niin ei parane unohtaa sitäkään, että kaikesta jää aina jälki ja jo ihan perusohjelmilla saadaan aika paljon tietoa sivuille kirjoittelijasta. Herjaamisestakin voi joutua raastupaan.

Medialukutaidon voi jokainen oppia. Medialukutaito on kyky lukea multimediaa kriittisesti ja hakea multimediasta merkityksiä, jotka piiloutuvat sen taakse ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Multimedian taitaja osaa näppärästi käyttää tarkoitukseen soveltuvia laitteita ja ohjelmistoja. Multimedia=kuva, ääni, teksi, video.

 

http://www.mediakasvatus.fi/tietopankki/wiki/medialukutaito

Lähdekritiikistä Wikipediassa (jota muuten kirjoittelevat ihan tavalliset netin käyttäjät)

http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hdekritiikki

MLL:n Viisaasti verkossa –oppaassa on paljon muutakin asiaa kuin lähdekritiikki.

hrefundefined@Bin/b82892a996805121bb3db8ec4bbdb6cd/1328964873/application/pdf/3166123/vanhempainilta.pdf

Opettele myös tunnistamaan verkkohuijaus, ettet tule huijatuksi!

http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/tietojen-kalastelulta-ja-muilta-verkossa-tapahtuvilta-huijausyrityksilta-suojautuminen-HA010354320.aspx

0

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 20 syyskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0461 sekunnissa.