Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pekka Poutanen Kansallispäivää kaikille

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Kansallispäivää kaikille

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2122
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

 

Olen ryhtynyt suunnittelemaan kevään interrail-matkaani. Nousen junaan Kirkkonummella ensimmäisenä päämääränä Serbian pääkaupunki Belgrad. Minua on kiinnostanut jo pidemmän aikaa  miten Balkanin uusissa pikkuvaltiossa eletään. Syksyn aikana olen lukenut paljon Jugoslavian hajoamisen myötä syntyneistä uusista valtioista: Serbiasta, Bosniasta, Kroatiasta, Montenegrosta ja Makedoniasta.

Uusien itsenäisten Balkanin valtioiden syntyminen on ollut kivulias prosessi. Kymmenet tuhannet viattomat kansalaiset, suuri osa siviilejä, menettivät henkensä ja vielä suurempi joukko joutui jättämään kotinsa ja pakotettiin uusille asuinsijoille. Monilta vietiin koti, uskonto ja isänmaa. Kun lukee kertomuksia Balkanin asukkaiden kohtaloista ja kokemuksista kertojat mainitsevat usein kuinka paljon parempaa ja turvallisempaa elämä oli Jugoslavian aikana. Itsenäisyys ei ehkä tuonutkaan sellaista ikuista ihanuutta, jota minun sukupolvelleni suomalaisille on tuputettu kautta vuosikymmenien.

Itsenäisyyspäivän aaton Helsingin Sanomissa 14-vuotias nuori kuvailee käsityksiään isänmaallisuudesta. Hänen mielestään ihminen voi olla hyvällä tai pahalla tavalla isänmaallinen. Pahalla tavalla isänmaallisuus muistuttaa rasismia eli juuri sitä mistä Balkanin viime sotien kokemukset kertovat. Haastateltu nuori haluaisi hyvälle isänmaallisuudelle kokonaan uuden käsitteen. Isänmaallisuuteen liittyy kovin usein käsitys, että ollaan "valittu kansa" eli vähän parempi kuin muut. Lukemani perusteella Serbia voisi olla esimerkki tästä Balkanilla.

Kun on ollut jonkin aikaa poissa kotimaasta, vaikkapa  interrail-matkalla, tuntuu aina hyvältä tulla takaisin Suomeen. Joskus olen miettinyt miltä tuntuisi palata matkoilta Ruotsi-Suomeen, jos sellainen valtio olisi joskus syntynyt kotimaaksemme. Voisinko olla ylpeä tällaisesta kotimaasta? Kärsisinkö jotenkin, tuskin. Tärkeintä on, että minulla on henkilökohtaiset kansalaisen perusvapaudet eivätkä ne ole sidoksissa isänmaallisuuteen.

Kautta historian vallanpitäjille ja -tavoittelijoille on aina ollut helppoa vedota massoihin kertomalla, että ainoat vaihtoehtomme ovat orjuus tai itsenäisyys. Puoli vuosituhatta sitten voitettujen kohtalona oli usein joutua voittajan oikeudettomiksi orjiksi ja hyvin kansakunnat osasivat käyttää hyväksi tätä pelkoa vielä viime vuosisadallakin.

Pian olemme olleet parin vuosikymmenen ajan EU:n jäsen ja vuodesta 2002 euromaa. Itsenäisyytemme ei ole enää likimainkaan samaa kuin ennen EU-aikaa. Millaiseksi arkemme muodostuu ratkaistaan yhä enemmän Brysselissä. Siellä on tehty paljon hyviä päätöksiä, joita täysin suvereenissa Suomessa ei koskaan ei olisi tehty. Päällimmäisenä mieleeni tulevat painavat päätökset luonnon ja ympäristön parhaaksi.

Sanaan itsenäisyys sisältyy useimmiten taistelun ja väkivallan mauste. Omaa historiaa peilataan sotien ja taistelujen kautta. Ehkä yksi askel tämän vähentämiseksi voisi olla, että ryhtyisimme puhumaan kansallispäivästä.

Pekka Poutanen

0

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 16 elokuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0361 sekunnissa.