Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Pekka M. Sinisalo Kaksikieliset koulut

Blogit

Tervetuloa pitämään blogia, jos olet kirkkonummelainen tai sinulla on jokin sidos Kirkkonummeen.
Jos haluat oman blogin, ota yhteyttä toimitukseen. Yhteystietoihin pääset linkistä sivun alalaidasta.

Kaksikieliset koulut

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2506
  • 1 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Keskustelu kaksikielisistä kouluista ja samalla päiväkodeista jatkuu. Ruotsinkielisten pää-äänenkantaja kysyi asiasta kantaani ja ilmoitin sen olevan kaksikielisiä kouluja kannattavan (Hufvudstadsbladet 21.10.2011).

Keskustelu ja asian pohdinta on mielestäni hyvä asia, sillä jopa ruotsalainen poliitikko, ympäristöministeri Ville Niinistön (vihreät) vaimo, Maria Wetterstrand on harmitellut niiden puuttumista. Tämä taas on närkästyttänyt suomenruotsalaiset, jotka pitävät kynsin hampain kiinni kieleen perustuvasta erottelusta opetuksessa.

Yhteisiä kouluja ei haluta. "On meidän puoluelinjan mukaista, että ei lähdetä sellaiselle (kaksikieliset koulut) tielle", sanoo helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Maria Björnberg-Enckell (rkp). Hän näkee suurimpana esteenä suomen ylivallan uhan. Hän kokee, että ruotsi voisi jäädä vähemmistökielenä suomen puristuksiin kaksikielisessä koulussa. "Pitäisi myös miettiä, passaavatko Lucia-juhlat ja muut siihen systeemiin? Molempien kieliryhmien pitää saada ilmentää koulussa omaa kulttuuriaan. Se olisi kaksikielisissä kouluissa aikamoinen haaste", jatkaa Björnberg-Enckell.

Toimiessani opettajana lukuisissa suomenkielisissä kouluissa pidettiin niissä aina Lucia-juhla ja tietenkin ruotsinkielellä. Pohdinkin nyt, että mitenköhän usein Tiernapojat julistavat joulunajan saapumista ruotsinkielisten koulujen juhlissa?

Helsingin sanomissa (15.9.2011) olleen artikkelin mukaan suomenkielisille lukiolaisille ajatus kaksikielisestä koulusta sopisi hyvin. Samassa artikkelissa Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila ihmettelee, että "onhan se vähän hassua. Minua on aina ärsyttänyt, että on englanninkielisiä ja vaikka mitä kouluja, mutta omat kielet on pidettävä erikseen. Ei se ole ihan linjassa kansainvälistymisen kanssa." Jarnilan mielestä säästöjen aikana ja oppilasmäärien vähetessä voisi voimavarojen kokoamisen kannalta olla järkevää yhdistää opetusta. "Onhan paljon kaksikielisiä opettajia, jotka pystyvät opettamaan kummallakin kielellä".

Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin videokameroilla ruotsinkielisten oppilaiden siirtymistä yhdistettyyn kouluun. Juttelu käytiin tutkimuksen mukaan edelleenkin ruotsiksi. Oman kielen merkitys identiteetin vahvistajana lisääntyi. Välitunnilla luokiteltiin tarkkaan kuka on "finskis" ja kuka ei. Myös suomen kielen ja sen käytön merkitys alkoi kirkastua. Tämä tutkimus on täydellisesti ristiriidassa kaksikielisten koulujen kritisoijien argumenttien kanssa.

Ilolla olen todennut, että vanhimman tyttäreni koulussa Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa käy myös paljon ruotsinkielisiä lapsia, eikä kukaan kanna huolta siitä, että heidän ruotsinkielentaitonsa tai identiteettinsä jotenkin kärsisi ranskan- ja suomenkielisessä opetuksessa, kun oman äidinkielen eli ruotsin opinnotkin on turvattu.

Kirkkonummen kunnanhallituksen kehittämistyöryhmän vieraillessa, puheenjohtajansa Ari Harisen (sdp) johdolla, Porvoossa ei ryhmän jäsenille jäänyt epäselväksi se, että kaksikielisessä koulussa viihdyttiin hyvin. Suomessakaan ei ole todellista tarvetta, eikä pian varaakaan, ylläpitää seiniä ruotsin kielen opettamista varten. Samoissa tiloissa voidaan varsin hyvin opettaa erikielisiä lapsia. Kukin ryhmä saa tarvittavan äidinkielen opetuksen erikseen, mutta paljon voi olla yhteistäkin esim. riittävän tasokkaat liikunta- käsityö- kotitalous- oppilashuolto ym. tilat.

Monissa kunnissa on merkittävä määrä maahanmuuttajia eli uusia suomalaisia. Ei näillekään nuorille rakenneta omia kouluja. Ruotsinkielisten erityinen kohtelu perustuu voimassa oleviin säännöksiin ja niiden tulkintaan. Jatkossa säännöksiä voidaan ja pitääkin muuttaa oikeudenmukaisemmiksi, jotta kumpaakaan kieliryhmää ei lakien ja asetuksien voimalla saateta eriarvoiseen asemaan.

Toivon asiasta oikeasti älykästä keskustelua, sillä nyt pohditaan ratkaisuja, jotka kantavat eteenpäin vuosikymmenien päähän. Kenttälinnoittautuminen tunnepitoisiin pesäkkeisiin pitää välttää ja käydä rakentavaa keskustelua, johon myös ruotsinkieliset osallistuisivat.

Pekka M. Sinisalo, Kirkkonummen Perussuomalaisten pj., kunnanvaltuutettu

0

Kommentit

  • Vieras
    Johannes sunnuntai, 04 joulukuu 2011

    Olen perin hämmästynyt, ellen pöyristynyt, kirkkonummen RKP:n kannanotoista joissa pitäydytään jyrkästi siinä kannassa, että ruotsin- ja suomenkeliset lapset eivät voi käydä kouluaan edes samassa koulurakennuksessa vaikka he saisivat opetusta omissa kieliryhmissään omalla äidinkielellään. Siis se, että lapset käyttävät samoja koulutiloja ja saattavat jopa kaveerata suomenkielisten lasten kanssa välitunnilla vaarantaa vakavasti suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön. Ja jos joku, vaikkapa Sinisalo, tällaista lähentymistä kaksikielisessä kunnassa edes kehtaa esittää, niin hänet haukutaan rasistiksi ym. Minusta tätä erikielisten lasten erilläänpitämistä kannattavat kunnanvaltuutettujen kommentit kirkkonummen kaksikielisessä kunnassa ovat tähän mennessä tuoneet 1:1 mieleen jo kuopatuksi luullun segregaation. Jos et tiedä mitä segregaatio on, katso wikipediasta. En näe mitään estettä sille että koulu- ja päiväkotitilat hyödynnetään ja ne rakennetaan tehokkaasti palvelemaan kumpaakin kieliryhmää yhdenvertaisesti. Koululaisten tiukkaa erottelua ja erilläänpitämistä tukevat argumentit ovat olleet todella falskeja ja jopa naurettavia.

Kirjoita kommentti

Vieras perjantai, 24 marraskuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0365 sekunnissa.