Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Toimitus Isänpäiväblogi: Hyvää isänpäivää!

Päätoimittajan blogi

Päätoimittajan on välillä päästävä sanomaan, mitä itse ajattelee, sen sijaan, että kertoo aina muista ja muiden ajatuksista. Nämä päätoimittajan omat mielenliikahdukset on kuitenkin syytä erottaa varsinaisista artikkeleista, jotta verkkolehden toimituksellinen taso säilyisi riittävän korkeana.

Isänpäiväblogi: Hyvää isänpäivää!

aiheena Lapset
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 1561
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF

Mitä on olla isä? Isyyttä on paljon vaikeampi määritellä ja ymmärtää kuin äitiyttä. Äitiydellä on vahvat biologiset ja kulttuuriset raamit, joihin kuuluu kohtuja ja rintoja, hellyyttä, kärsivällisyyttä, kurinpitoa, viisautta, kanelipullia, urasta ja terveydestä huolehtimista ja ennen kaikkea tasapainottelua moneen suuntaan. Äitiyttä määritellään melkein jokaisessa naistenlehdessä – joskin määritelmien ja odotusten mukaan on mahdotonta elää. Isyys puolestaan on kokenut niin suuria muutoksia viime vuosisadalla, ettei sitä edes yritetä määritellä. Miehet saavat naisia vapaammin luoda oman vanhemmuutensa.

Naisia ahdistavat suuremmat odotukset suhteessa lapsiin, mutta muuten naisilla meneekin miehiä paremmin. Jos miehet olisivat yhtä tehokkaasti omineet itselleen oikeuden lapsiin kuin naiset, naiset olisivat jo nostaneet asiasta suuren metelin ja vaatineet itselleen tasa-arvon nimissä oikeutta äitiyteen. Miehet ovat olleet enimmäkseen aivan hiljaa ja tyytyneet rooliinsa kakkosvanhempana – sinä vähän vieraampana olentona, jolle ei kerrota aivan kaikkea.

Miehiä alettiin vieroittaa lapsistaan jo synnytyslaitoksilla. Synnytykseen kyllä pääsi mukaan jo kymmeniä vuosia sitten, mutta sen jälkeen isät ajettiin pois ja uusille äideille opetettiin, miten uutukainen pestään ja kääritään vaippoihin. Kun äiti ja lapsi sitten tulivat kotiin, äiti omi helposti vauvan itselleen, kun kerran oli jo oppinut, miten vauvaa hoidetaan "oikein". Ja mies astui kiltisti syrjään tyytyväisenä siitä, ettei tarvinnut tehdä likaisia töitä ollenkaan tajuamatta, että tuli samalla alennetuksi tasavertaisesta vanhemmasta avustajan rooliin.

Avustajan rooli pahenee äitiysloman aikana. Rintojen kanssa on vaikeaa kilpailla, mutta isät eivät ymmärrä taistella lapsistaan senkään jälkeen, kun imetys loppuu. He antavat äitien hoitaa lapset, mutta samalla lapsi oppii, kuka on se, johon luotetaan, ketä pyydetään apuun, kun on hätä ja kuka on se, jonka syliin kömmitään kertomaan salaisuuksia. Saavuttaakseen tasa-arvoisen aseman äitiysloman aikana muokkautuneissa ihmissuhteissa, isän on oltava todella aktiivinen.

Onneksi muut tahot ovat alkaneet pitää miesten puolia. Ensin naiset halusivat päästä vähän helpommalla ja vaativat miehiä osallistumaan lasten hoitamiseen. Sekä miehet että naiset pitivät tätä tasa-arvokysymystä naisten aseman parantamisena, mutta oikeasti kyse on kyllä miesten oikeudesta lasten luottamukseen ja rakkauteen. Valitettavasti naiset eivät kuitenkaan ole tilastojen mukaan oikein onnistuneet tasa-arvopyrkimyksissään.

Onneksi miehiä ovat viime aikoina ryhtyneet puolustamaan myös yhteiskunta ja useat työnantajat: naisvaltaisten alojen työnantajien tarve jakaa vanhempainvapaiden kustannuksia myös miesten työnantajille ja yhteiskunnan tarve saada naiset entistä tehokkaammin työelämään ovat synnyttäneet uusia ajatuksia siitä, että myös miesten kuuluu jäädä kotiin hoitamaan lapsia naisten palatessa työpaikoille.

Hyvät isät, tarttukaa tähän tilaisuuteen! Vaikka perheen tulot hieman laskisivatkin, pitäkää kiinni oikeudestanne olla hetken se tärkeämpi vanhempi. Vaatikaa itsellenne oikeus saada tutustua lapsenne arkeen, nähdä hänen oppivan uusia asioita, tuntea, miltä tuntuu, kun pieni ihminen haluaa juuri teidän syliinne ja nukahtaa kädet kaulanne ympärillä. Ottakaa itsellenne teille kuuluva paikka lapsenne sydämessä, sillä se on hienointa, mitä voitte kokea: eivät naiset muuten olisi suostuneet vuosituhannesta toiseen alistumaan miesten armoille ja jäämään kotiin.

Vaatikaa myös itsellenne oikeutta oppia, mitkä pesuaineet puhdistavat pyykin parhaiten ja miten keittiön lieden saa puhtaaksi. On etuoikeus tuntea lasten vaatekaappi ja tietää, miten tehdään parhaat letut. Osaaminen lisää tunnetta elämänhallinnasta ja se tuo tyydytystä silloin, kun työelämän paineet uhkaavat näännyttää. Ja ennen kaikkea kodin töiden ja vanhemmuuden tietojen osaaminen lähentää teitä lapsiinne.

Toki kaikki edellä mainitut ovat töitä ja olisi mukavaa elää elämänsä tekemättä mitään, mutta nykymaailmassa noiden töiden oppiminen on kuin ottaisi henkivakuutuksen: on täysin mahdollista, että syystä tai toisesta joudutte jossain vaiheessa itse hoitamaan kauppaostokset ja huolehtimaan joka toinen viikko lastenne tarpeista. Ja vaikka liittonne kestäisi kunnes kuolema teidät erottaa, osaaminen lisää turvaa myös vanhuudessa.

Olin 16 vuotta kotiäitinä. Yhteiskunta ei katsonut hyvällä kotiäitiyttä ja ystäväni säälivät minua. Naistenlehdissä kauhisteltiin kotiäitejä, jotka olivat "luopuneet" omasta elämästään perheensä vuoksi. Minä säälin salaa miestäni, joka joutui joka aamu lähtemään pois kotoa ja luopumaan moneksi tunniksi kaikesta hauskasta ja tärkeästä, jotta saisimme rahaa ruokaan.

Voin siis olla muinaisjäänne ja friikki, mutta olen sitä mieltä, että elämäni on ollut etuoikeutettua ja rikasta ja että olen saanut pitää itselläni asioita, joihin myös lasteni isällä olisi kuulunut ollut oikeus. Toki mieheni jakoi kotitöitä kanssani ja vietti aikaa lastemme kanssa, kun oli kotona, mutta työelämä vaati nuorelta perheenisältä kohtuuttoman paljon. Työnantajat eivät suhtautuneet isyyteen lainkaan ymmärtäväisesti. Siksi on upeaa, että keskustelu miesten oikeudesta vanhempainvapaaseen on viimeinkin käynnistynyt – joskin ihan vääristä syistä.

Näin isänpäivänä haluan vakuuttaa kaikille tuleville isille, että vaikka vanhempainvapaan jakamisessa puhutaan naisten ja yhteiskunnan etuna, todellisuudessa kysymys on teidän oikeudestanne maailman tärkeimpään ja palkitsevimpaan tehtävään.

Hyvät isät, pitäkää puolenne! Ottakaa paikkanne keittiössä, lasten makuuhuoneessa, päiväkotien pihoilla ja terveyskeskuksen odotushuoneessa. Vaatikaa syliinne ja omaksenne se, mikä maailmassa on mukavinta. Ja muistakaan, että lapsillanne on krooninen halivaje vielä isoinakin: koskaan ei ole liian myöhäistä vallata itselleen oikeutta isyyden iloihin.

0
Päätoimittajan on välillä päästävä sanomaan, mitä itse ajattelee, sen sijaan, että kertoo aina muista ja muiden ajatuksista. Nämä päätoimittajan omat mielenliikahdukset on kuitenkin syytä erottaa varsinaisista artikkeleista, jotta verkkolehden toimituksellinen taso säilyisi riittävän korkeana.

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras keskiviikko, 16 elokuu 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0367 sekunnissa.