Kirkkonummi - asuinpaikasta kotipaikaksi

Verkkonummi.fi - Kirkkonummi
Etusivu Blogit Toimitus Hyvää vuotta 2011

Päätoimittajan blogi

Päätoimittajan on välillä päästävä sanomaan, mitä itse ajattelee, sen sijaan, että kertoo aina muista ja muiden ajatuksista. Nämä päätoimittajan omat mielenliikahdukset on kuitenkin syytä erottaa varsinaisista artikkeleista, jotta verkkolehden toimituksellinen taso säilyisi riittävän korkeana.

Hyvää vuotta 2011

aiheena Politiikka
  • Kirjasinkoko: Suuremmaksi Pienemmäksi
  • Lukukertoja: 2685
  • 0 kommentti
  • Seuraa kirjoitusta
  • Tulosta
  • PDF
Kirkkonummi on mukava paikka. Tiesin sen jo vuosi sitten, kun Verkkonummen toiminta oli alussa. Vuoden kuluessa olen tutustunut kotikuntaani paremmin ja olen löytänyt hienoja ihmisiä, kauniita paikkoja ja ennen kaikkea monesta kylästä huikeaa yhteishenkeä, jota en osannut odottaa hyvinvointiyhteiskunnan turruttamassa maassamme.Ei kaikki tietenkään suju täälläkään aivan niin kuin toivoisi. Politiikassa ja hallinnossa on seikkoja, joita on syytä tutkia suurennuslasilla. Kaavoitus, rakentaminen ja maapolitiikka ovat herkkiä kaikenlaisille vinoutumisille ja kunnan taloustilanne pakottaa ikäviin ratkaisuihin, jotka saattavat olla hätiköityjä ja aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää.

Kuunneltuani poliitikkojemme puheita kunnanvaltuustossa ja useissa haastatteluissa, olen yllättynyt siitä, että Kirkkonummen poliittinen elämä on niin asiallista. Poliitikkomme eivät ilmeisesti tajua, että medialla olisi paljon hauskempaa, jos he riitelisivät vähän enemmän. Puheista päätellen aina ei ole ollut näin sivistynyttä ja sopuisaa, mutta tällä vaalikaudella lähes kaikki ylistävät lautakuntien yhteistyökykyä, eikä valtuuston kokouksissakaan ole menetetty hermoja. Vain Vihreiden Pauliina Juntunen saa kokoomuksen miehet hiiltymään välillä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtuutettumme olisivat asioista samaa mieltä. Kuluneen vuoden ensimmäinen vääntö koski kuntaliitosta, joka jakoi mielipiteet myös puolueiden sisällä. Myös budjetin käsittely oli riitaista, hidasta ja kallista. Käsittelyn vaikeutta lisäsivät varmasti edessä olevat eduskuntavaalit. Samasta syystä myös päätös mahdollisista lomautuksista jätettiin tehtäväksi huhtikuussa.

Kolmas riidanaihe on maapolitiikka, jota on yritetty pohtia huhtikuusta lähtien siinä vielä onnistumatta. Maanomistajien, rakennusfirmojen ja muiden asianomaisten edut vaikuttavat keskusteluun, eikä päätöksenteon läpinäkyvyydestä voi oikein puhua. Asiaan palataan tammikuussa sekä valtuuston kokouksessa että Verkkonummen sivuilla.

Poliittinen erimielisyys on yhteiskunnan etu. Jos kunnassa ei oltaisi mistään erimielisiä, olisi syytä huolestua. Niinpä riidat toimintavoista ja asiasisällöistä eivät ole ärsyttäneet minua, mutta kahteen asiaan olen kyllä politiikassamme vähän pettynyt.

Pienempi paha on passiivisten poliitikkojen suuri määrä. Valtuuston kokouksissa äänessä on vain puolet edustajista. Loput ovat hiljaa kokouksesta toiseen ja äänestävät niin kuin on neuvottu. Ryhmädynamiikka toimii niin: aktivisteistakin kootussa ryhmässä toiset ottavat vetovastuun ja toiset tyytyvät olemaan hiljaa, vaikka alunperin kaikki olisivat olleet omien taustaryhmiensä aktiivisimpia jäseniä. On silti turhauttavaa seurata ihmisiä, jotka luopuvat oikeudestaan ajatella ja kyseenalaistaa. Valta pääsee keskittymään ja liika valta saattaa turmella, jos vanhoihin sanontoihin on luottaminen.

Toinen kuntalaisen kannalta ärsyttävämpi seikka on, että Kirkkonummella asiat tehdään laimeasti. Jotta voisimme olla suuria, meidän pitäisi olla vähän hulluja. Meillä pitäisi olla villejä ideoita ja rohkeutta tarttua niihin. Mutta ei: täällä ollaan järkeviä ja mielikuvituksettomia ja varovaisia ja tehdään riittävästi, muttei yhtään enempää. Jos joku yrittää kehittää jotakin vähän villimpää vaikkapa kaavoitukseen liittyen, asia vaietaan kuoliaaksi, tyrmätään liian kalliina tai äänestetään nurin, koska idea tuli väärältä ryhmältä.

Miksei Kantvikiin luoda sellaista merenrantakylää, jota tultaisiin katsomaan ulkomailta saakka? Miksei keskustaan tehdä sellaista erikoiskoulua, että vanhemmat muuttaisivat Kirkkonummelle saadakseen lapsensa juuri siihen kouluun? Miksei voitaisi päättää, että tässä kunnassa kaikki psykiatrista hoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret saavat esimerkillistä hoitoa? Miksi keskusta täytetään samanlaisilla, mielikuvituksettomilla laatikkotaloilla kuin kaikki muutkin maan lähiöt, kun meillä olisi vapaus olla kuinka luovia tahansa? Jos meillä ei ole varaa kaikkeen, pitää profiloitua, valita oma tie, jossa olemme kaikkein parhaita.

Paremmuus ei ole aina kallista: harmaa maali maksaa yhtä paljon kuin värillinenkin. Enemmän kysymys on ajankäytöstä. Visiointi ja uuden luominen edellyttää aikaa sekä virkamiehiltä että poliitikoilta. Ennen kaikkea se edellyttää halua ja innostusta. Kaikkea ei tarvitse edes keksiä itse: hyviä ratkaisuja voi etsiä myös maailmalta. Rohkeus sen sijaan on löydettävä omasta takaa.

Ensi vuonna edessä on kuntalaisten kannalta isoja asioita: Säästötoimet näkyvät ja tuntuvat. Jos lomautuksiin joudutaan, tunnemme sen nahoissamme kaikki. Yksi säästöihin liittyvä seikka on terveyskeskuksen päivystyksen kohtalo. Kirkkonummen ulkopuolella asuva ylilääkärimme on jo pitkään halunnut lakkauttaa päivystyksen kokonaan. Ainoa este sille on ollut se, ettei Jorvin sairaala ole kyennyt ottamaan meitä vastaan. Asiaan on tulossa muutos, joten kuntalaisten on oltava valppaina ja aktiivisia, mikäli haluamme säilyttää terveyskeskuspäivystyksemme.

Toinen iso asia on eduskuntavaalit. On hauskaa äänestää poliittisen taivaan tähtiä: he ovat kuin perhetuttuja, sillä he vierailevat olohuoneissamme säännöllisesti. Se ei kuitenkaan ole kotikuntamme kannalta viisasta: me tarvitsemme eduskuntaan kirkkonummelaisia päättäjiä. Ensi vaalikaudella se on erityisen tärkeää, sillä ajatukset seutuhallinnosta pääkaupunkiseudulla nostavat päätään. Vaikka ministeri Jan Vapaavuoren toive poistaa kunnilta kaavoitusoikeus kokonaan olikin poliittista retoriikkaa, sen takana on ajatusmaailma, joka on koko ajan suositumpi. Kaikki kehyskunnat tarvitsevat eduskuntaan ihmisiä, jotka katsovat maailmaa muualta kuin Helsingin ja Espoon näkökulmasta.

Verkkonummellakin on tavoitteita uudelle vuodelle. Lukijamäärien pitäisi jatkaa kasvuaan. (Jos siis luette tätä tekstiä, kertokaa naapureillennekin.) Lukijamäärien lisäksi toivoisin saavani myös ulkopuolisten kirjoittajien määrän kasvamaan. Vuosi sitten ajattelin, että Verkkonummi olisi kanava yhdistyksille, että ne voisivat kertoa toiminnastaan ja tiedottaa tapahtumistaan Verkkonummen välityksellä. Tapahtumakalenteri onkin ollut aktiivisessa käytössä – kiitos siitä – mutta kirjoittamisen kynnys on kovin korkea. Tiedän, että moni yhdistys kaipaa tiedotuskanavaa ja todella haluan tarjota niille sellaisen – ilmaiseksi vielä. Verkkonummea saa käyttää.

Verkkonummeen saa lähettää tekstejä ilman yhdistystäkin. Mielipiteitä, artikkeleita, kysymyksiä, keskustelua, toiveita, mitä vain. Toivoin, että Verkkonummi olisi interaktiivinen, kuntalaisten kanava, mutta sen eteen on vielä tehtävä töitä. Sähköpostiini saa edelleen lähettää myös kehitysehdotuksia ja huomautuksia, jos niitä tulee mieleen. Saamani palaute on ollut arvokasta ja olen siitä kiitollinen.

Uudenvuoden lupauksia? Viimekesäinen sarja uimarannoista sai paljon iloista palautetta. Pitää keksi uusi sarja, jonka tekeminen on yhtä hauskaa! Ajattelin myös jatkaa urheiluun tutustumista ja siitä kirjoittamista, niin kauheaa kuin se onkin. En esimerkiksi ole laskenut sukset jalassa mäkeä sen jälkeen, kun päädyin 5-vuotiaan pensaikkoon, josta en päässyt irti. Saatan, jos oikein rohkaistun, kokeilla jotain hirveää, jalkoihin sidottavaa välinettä. Ehkä. Mutta sitä en kyllä lupaa. Pelottaa liikaa jo nyt.

0
Päätoimittajan on välillä päästävä sanomaan, mitä itse ajattelee, sen sijaan, että kertoo aina muista ja muiden ajatuksista. Nämä päätoimittajan omat mielenliikahdukset on kuitenkin syytä erottaa varsinaisista artikkeleista, jotta verkkolehden toimituksellinen taso säilyisi riittävän korkeana.

Kommentit

  • Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti

Vieras maanantai, 29 touko 2017

 
Löydä meidät Google+ -palvelusta
Luotu 0.0366 sekunnissa.